Greta Garbo oli ihaninta mitä 12-vuotiaana tiesin. Arlandan käytävän seiniin on sijoitettu kaikkien Ruotsin kansallisikonien kuvat.
Lensimme Turusta Tukholmaan, yövyimme kolme yötä Scandinc hotellissa ja astuimme neljäntenä iltana laivaan kotimatkalle.
Kerrankin oli aikaa tutustua kaupunkiin kunnolla. Aiemmin olemme joko ajaneet kiireellä Tukholman läpi tai olleet päivän shoppailureissulla tai sitten isäntä on juossut maratonin, jolloin on seisottu passissa kadunvierellä. Nyt pääsimme kunnolla nauttimaan Tukholman kauneudesta, viihtyisyydestä ja leppoisasta hyväntuulisuudesta.
Gamla Stan on täynnä ihanaa houkutusta, lelua, käsin tehtyä karkkia, Taalainmaan hevosta, peikkoa, nukkea, tekstiiliä ja rihkamaa. Syöpöttelimme ja juopottelimme siellä, eikä ruoka, juoma ja leivonnaiset olleet korkeammassa hinnassa kuin Suomessakaan, vai kuvittelimmeko vain.
Kiersimme vesibussilla Djurgårdenin saaren ja kuuntelimme kuulokkeista opastuksen, joka avartaa näkökulmaa ja on siis välttämätön oheistuote. Kuulokkeista saa valita kielen, valitsin suosiolla suomenkielisen opastuksen, vaikka mietinkin ruotsinkielisen selostuksen valitsemista.
Kävimme kuninkaan linnassa ihailemassa koreutta, Suurkirkossa ihmettelemässä ikiaikaisia maalauksia ja veistoksia - kirkko vaikuttaa ulkopuolelta karulta, mutta sisältä se on koristeellinen ja sievä. Siellä Victoria ja Daniel vihittiin.
Vierailimme Kansallismuseossa, sen jälkeen merimuseossa, siellä oli tutun näköinen koristeellinen paatti, se, jonka kyydissä Viccan ja Daniel huiskuttelivat yleisölle vihkimisensä jälkeen.
Vaasa-museo on mystinen ja vaikuttava. Ei uskoisi, että siellä jaksaa ihmetellä tuntitolkulla, mutta niin vaan käy kun sinne sisään astuu.
Meille Astrid Lindgren -faneille pakollinen käyntikohde on Junibacken, joka on meluisa ja riehakas turistikohde, siellä on lapsilla lupa leikkiä, peuhata, metelöidä ja mellastaa. Melkein kaikki vierailijat olivat lapsellisia, mutta jokunen meidän kaltainen ikääntyvä lapseton pariskunta näytti olevan onnessaan lasten maailmasta ja hälinästä. Junibackenissa on edustettuna myös esimerkiksi Viiru-kissa, Mikko Mallikas, Muumit jne, koska Lindgren ei ole halunnut paikasta hänen omaa museotaan. Siellä on esillä kuvittajien töitä, jotka myös ovat sadunhohtoisia. Junibackenin kruunaus on Satujuna, joka kiemurtelee Astrid Lindgrenin luomien hahmojen kotien ja maisemien läpi. Junassa valitsimme kieleksi ruotsin, koska kaikki tarinat ja hahmot ovat meille tuttuja eikä ymmärtäminen tuottanut vaikeutta. Olimme molemmat hurmiossa satujunailusta.
Yhtenä päivänä kiersimme linja-autolla kauniin Lidingön saaren ja ihailimme suloisia puutaloja ja vähän isompia puuhuviloita. Vaikuttava käyntikohde Lidingön saaressa on taiteilijakoti Millesgården. Taidemuseo-osastolla oli kubistisen/impressionistisen taitelijan, Dick Beerin, töitä. Taiteilijakodissa ja sen ympäristössä riitti ihailemista. Alueelta avautuu kaunis maisema kohti Tukholmaa, kiertelimme aluetta, ihailimme näkemäämme, ilmakin oli suloisen lämmin, kuin tilauksesta vierailuun sopiva.
Lopulta astuimme laivaan, menimme a la carteen syömään, kävimme nopsaan Tax-freessä ostamassa loput tuliaiset ja rojahdimme nukkumaan. Herättyämme olimme lähellä kotisatamaa, josta poikamme meidät nouti kotiin. Siinäpä oli oiva loman aloitus.
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Teillä onkin ollut mukava reissu!
Edellisen postuksesi kaunis kukkaloisto onkin mennyt ohitse huomaamatta....kauniita ovat...:)
Hei Irmastiina! Värkkäilen bloggausta Tukholmasta parhaillaan. Hauska, että vierailit sivullani. Lisään siihen vielä kuvia, kun tosiaan olen niin liekeissä vieläkin, kun oli kiva reissu. Olen ollut vähän laiska bloggailemaan viime aikoina, yritän ryhdistäytyä! Mukaavaa loppukesää t. mallamarja
Tukholma on kyllä ykkönen noiden nähtävyyksien suhteen. Paljon ehditte kolmessa päivässä käymään läpi.
hei Jaana! Öitä oli kolme, mutta päiviä neljä. Saavuimme maanantaiaamuna, lähdimme Turusta koneella 6.25 Tukholman keskustassa oltiin n kahdeksalta aamulla ja heti aloimme kierrellä. Tukholmasta nousimme laivaan torstai-iltana klo 20. Mutta kyllä me silti reippaita oltiin. Mutta taas tuli kaupungeista ykkönen, En ole tällä vuosituhannella käynytkään siellä.
t. marja
Lähetä kommentti