maanantai 13. syyskuuta 2010

Mieli tekisi, mutta useimmiten mieli kuvittelee

Muisto Sopotista

Gdanskissa ja Sopotissa oli toinen toistaan kauniimpia enkeleitä myytävänä, jokainen oli eri tavoin koristeltu ja hiukan eri mallinen. Valinta oli vaikea, sääli oli jättää muut sinne.


On taas luumujen aika

Joka päivä puu pudottelee päiväannoksen perheellemme. Luumupuun toimme mieheni nuoruuden kodin pihasta yhdeksän vuotta sitten, silloin kun talomme oli uusi ja pihallamme ei ollut kerrassaan mitään. Puun taimi oli isomman puun kyljessä kasvava poikanen. Nyt se on ehtinyt kolmen ja puolen metrin korkuiseksi ja on mukavan näköinen koristus talon päädyssä. Ainakin kolmena syksynä olemme saaneet puusta ihan mukavasti luumuja.

Perhonen olohuoneen verhossa

Olohuoneen ovi oli avoinna ja verho oviaukon edessä. Perhonen oli jähmettynyt verhoon. Se ei ollut moksiskaan, kun kuvasin sitä. Kun olin sulkemassa ovea, hätistelin perhosta ulos, mutta se ei olisi millään lähtenyt. Voi surku, kun jouduin sen hätistelemään! Kuva jäi muistoksi.

Oi muistatko metsätien

Olin polkupyöräilemässä ja tiellä nökötti pienenpieni sammakko. Sammakko oli vihreän harmaa ja peukalonpään kokoinen. Pysähdyin ottaakseni siitä kuvan. Juuri kun sain kameran valmiiksi, sammakko otti korkeita, pitkiä ja härnäävän hitaita loikkia kohti tienreunan ruohikkoa. Lopulta se kätkeytyi niin taitavasti ruohikkoon, etten kyennyt vangitsemaan sitä kuvaan. Lohduttaakseni itseäni tsuumailin edessäni olevaa metsätietä. Nuustelin ympäröivää metsän tuoksua ja ihailin tietä molemmin puolin reunustavaa sammalmattoa. Ihana vihreä satumaisema!
Pionin siemenet ja jokin lude

Mieleeni tuli, että pionin siemenkodassa olisi kauniin korun ainekset. En kuitenkaan osaa valmistaa kestävää korua ja kauneimmillaan se varmaan onkin luonnollisessa muodossaan. Kauniit pionihelmet kylväytyvät maahan ja kasvi rehevöityy ja komistuu entisestään, niinkuin luonto on tarkoittanutkin. Kuvamuistossa bonuskoristeena vielä kaunis örriäinen. Biologian tietoni - nekin- ovat melko hatarat - mikä tämä lukki mahtaa olla?

4 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Olipa kiva kun vierailit blogissani, klikkaan heti itseni tänne lukijaksi.

tuksu kirjoitti...

Mistä noin ihanan Enkelin löysit???
Olen monasti täällä blogissa piipahtanut, vaan usein, liian usein jää se kommentti kirjoittamatta. Anteeksi se.
Tuon Enkelin lumo lumosi myös minut! ja siksi varmaan nyt kirjoitin...
Mukavaa viikonloppua sinne!
tuksu

mallamarja kirjoitti...

Kiitos Tuksu vierailustasi ja kommentistasi! Enkeleitä näin tosiaan yhdellä myyjällä Gdanskissa ja yhdellä Sopotissa. Kaikki olivat yksilöllisä ja suloisia. Jos vielä menen Gdanskiin tai jos jossain näen niitä olevan kaupan, taidan ostaa kaverin enkelilleni. Mukavaa alkanutta syksyä ja tapaamisia bloggailun merkeissä toivoo mallamarja

tuksu kirjoitti...

Voi että! Tuo Enkeli on kyllä yksi kauneimmista mitä koskaan olen "tavannut"
Tavataan!
tuksu