lauantai 28. elokuuta 2010

Muinaistulien yö symboloi Itämeren hyvinvoinnista huolehtimista. Aamulla mehun keittoon

Mieheni tuli illalla puoli seitsemän aikaan töistä, syöpötteli ja rentoutui katsomalla Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelua.

Yhdeksäksi suuntasimme Liedon Vanhalinnan vuorelle tunnelmoimaan muinaistulien yöhön. Paikalle vyöryi satamäärin ihmisiä ja muutama koirakin, kuten myös meidän Belle. Linnavuoren huipulla yleisö saatettiin menneisiin aikakausiin esittämällä veretseisauttavia kuvaelmia ja tulitemppuja. Loppukesän hämärtyvän illan tunnelma oli mystinen ja ilmassa oli vääjäämättä kolea syksyn tuntu. Yleisöä varten varatut istuimet täyttyivät vikkelään ja hitaammat tyytyivät istumaan kalliolle tai nurmikolle. Tarkenimme istua nurmikolla seuraamassa esityksiä, pidin Belleä lähelläni lämpöä antamassa. Lämmikkeeksi oli mukava hörppäillä termospulloon varaamaamme kaffetta. Vaikka olimme ymmärtäneet pukeutua lämpimästi, totesimme, että enemmän olisi saanut olla neuletta päällä ja istuinaluset olisivat olleet tarpeen. Seuraavaan tilaisuuteen jo osaa pukeutua eri tavoin mihin parin kuukauden ajan on tottunut. Uskottava on, että lämpimät ilmat ovat tältä suvelta ohi.

Tilaisuuden aluksi juontaja totesi tapahtuman olevan yksi osa Turun kulttuuripääkaupunki -valmistelua. Tavoitteena on liittää Itämeren alueen asukkaat ketjuun, joka huolehtii Itämeren hyvinvoinnista. Lisäksi mainittiin, että vuonna 1992 vietetystä Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlasta lähtien on Suomen etelärannikolla vietetty muinaistulien yötä. Elokuun viimeisen viikonlopun lauantai-iltana rannikolla on sytytetty tulet ja hyvästelty mennyt kesä sekä koettu vielä kerran naapurien ja kyläläisten kanssa yhdessäolon ilo tanssien ja laulaen tulen äärellä. Muinaistulien yötä vietetään myös Virossa, muualla Itämeren etelärannikolla ja Tukholman saaristossa ja perinteen toivotaan leviävän vielä laajemmin Itämeren maihin. Kummastelin mielessäni, että emme ole lastemme ollessa pieniä joutaneet lähteä tällaiseen tapahtumaan, en muista 90-luvulla kuulleenikaan muinaistulien yön vietosta. Muinaistulien yö tarjoaa lapsillekin viehättävää harmitonta jännitystä. Tämän havaitsin seuratessani vanhempiensa kanssa esityksiä seuraavia lapsia.

Tunnelmoinnista käytännön asioihin: Eilen illalla poimin ämpärillisen punaherukoita ja tänään kuvan osoittaman määrän. Ensimmäisen ämpärillisen keittelin jo mehuksi, aamulla keitellään uusi satsi. Omien pensaiden niukka saalis on poimittu jo kuukausi sitten, mutta nämä marjat ovat naapurin pensaasta. Siis yksi pensas tuottaa noin paljon! Se on varjossa ja kosteassa, joten marjat ovat kypsyneet myöhään ja ovat suuria ja mehukkaita. Naapurini tarjosi minulle tilaisuutta poimia marjat, koska ei itse ehdi värkkäillä niiden kanssa. Mukava juttu minun kannaltani, ajattelin lahjoittaa heille kiitokseksi hiukkasen mehua...

Ei kommentteja: