Vienoa hempeää tuoksua

Pionien seuraaminen vangitsee. Keväällä on joka päivä tarkistettava kukkapenkissä ne paikat, joissa pioneja on, pienten punaisten pahkuroiden kehitystä. Lehtien tuuheutuminen koukuttaa tarkistuskierrokselle aamuin illoin. Tiukkojen pingispallomaisten nuppujen ilmestyminen ja muurahaisten inventoiminen läikähdyttää mieltä ja pakottaa valokuvaamaan kukat joka kevät. Itseksensä täytyy hymähdellä omalle höperyydelleen. Kun kukinta saavuttaa vaiheen, jolloin vieno tuoksu leviää ympäristöön, tulee mieleen väkisinkin se, kuinka nopeasti kesä on taas saavuttanut keskipisteensä ja vuottakin on jäljellä vähemmän kuin puolet. Kauheaa melankolisuutta! Pois sellaiset!
Taas on edessä satoisa syyskesä ja sadon valmistuminen vasta mukavaa on.